Päivä 21

 Elikkäs, tähän väliin pikainen päiväpostaus, koska seuraavaksi saatte sitten postausta Piken puistoestevalmennuksista keskiviikolta! En oo ihan varma kenellä meen niihin, koska yhdellä toisellakin on toiveena Mittu. Se olisi sitten luultavasti mun viimeinen valmennus Vironmäellä ja tuntuu vähän haikeelta.. Yritän sitten päästä aina tallille kun siellä on jotain tapahtumaa ja muutenkin! :3

Päivä 1 ; Ensimmäinen hevonen jolla ratsastin.

Päivä 2 ; Ensimmäinen hevonen jolta putosin.

Päivä 3 ; Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 ; Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 ; Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 ; Kiltein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 7 ; Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 ; Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 ; Ensimmäinen lempiponi.

Päivä 10 ; Hevonen jonka kanssa olen kehittynyt eniten.

Päivä 11 ; Hevonen jolla en ole mennyt mutta haluaisin mennä.

Päivä 12 ; Uusin hevostuttavuus.

Päivä 13 ; Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteeni.

Päivä 14 ; Hevonen jolla on ollut onnistunein tunti.

Päivä 15 ; Hevonen jolta olen tippunut pahiten.

Päivä 16 ; Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 17 ; Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 18 ; Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.

Päivä 19 ; Vaikuttavin hevonen.

Päivä 20 ; Pienin hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 21 ; Suurin hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 22 ; Itsepäisin hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 23 ; Hevonen jonka haluaisin omaksi.
Päivä 24 ; Elämäni tärkein hevonen

 Päätin kirjoittaa tähän päivään Pikkiksestä, koska sen säkäkorkeuden ainakin tiiän. Metsäpirtissä Edi tuntui ja näytti hyvin korkealta, mutta en tiedä ruunan säkää eikä sitä taida lukea sukupostissakaan, joten kun Pikkis oli ainakin korkein Vironmäeltä niin valitsen sen.

 

  Suvin Into, eli Pikkis oli siis säkäkorkeudeltaan n. 172cm. Aluksi silloin joskus ihailin niitä, jotka menivät ruunalla kun se oli niin iso, eikä siitä helpoimmasta päästä. En muista yhtään milloin menin itse ensimmäisen kerran Pikkiksellä, mutta ainakaan en sillä kovin montaa tuntia mennyt. Aluksi olin hyvin varovainen sen kanssa karsinassa, kun olin kuullut, että se olisi hirmuisen vaikea hoitaa. Eipä se ollut niin hankala, mitä kuvittelin ensin.

 Tunteja mitä muistan Pikkiksen kanssa niin on ainakin 2012 tammikuussa kun se oli mun kuukausihevonen. Silloin oli taas vähäsen hankaluuksia koulutunnilla L-päädyssä ja siellä piti vielä yrittää vääntää pohkeenväistöä. Parit rallittelut mentiin ympäri maneesia, mutta pysyin ainakin kyydissä yksissä levadepukkisarjoissakin. :p

Menin silloin myös esteitä Pikkiksellä ja se sujui ihan hyvin. Viime kesänä leirillä menin Pikkiksellä puomitunnin ja ruuna oli mukava. Nyt keväällä se oli myös kerran mun kuukausihevonen ja menin sillä koulua, sekä yhden estetunnin. Muut tunnit sujuivat ihan hyvin, esim. toi miltä on kuvia, mutta se viimeinen koulutunti oli taas yhtä rallittelua ja sähläämistä.. Viimeinen tietenkin.

 Tokavika koulutunti oli ehkä paras, mitä Pikkiksellä ikinä menin. Ruuna tuntui ihan toiselta hevoselta, se totteli niin herkästi ihan kaiken mitä pyysin. Ravi pysyi rauhallisena kokoajan ja laukkalyhennyksetkin onnistuivat oikein hyvin!

r.i.p..