Päivä 4

Suuri kiitos kaikille lukijoille! Jos tulee 20 lukijaa, voisin tehdä jonkunlaisen erikoispostauksen. :D

Päivä 1 ; Ensimmäinen hevonen jolla ratsastin.

Päivä 2 ; Ensimmäinen hevonen jolta putosin.

Päivä 3 ; Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 ; Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 ; Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 ; Kiltein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 7 ; Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 ; Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 ; Ensimmäinen lempiponi.

Päivä 10 ; Hevonen jonka kanssa olen kehittynyt eniten.

Päivä 11 ; Hevonen jolla en ole mennyt mutta haluaisin mennä.

Päivä 12 ; Uusin hevostuttavuus.

Päivä 13 ; Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteeni.

Päivä 14 ; Hevonen jolla on ollut onnistunein tunti.

Päivä 15 ; Hevonen jolta olen tippunut pahiten.

Päivä 16 ; Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 17 ; Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 18 ; Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.

Päivä 19 ; Vaikuttavin hevonen.

Päivä 20 ; Pienen hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 21 ; Suurin hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 22 ; Itsepäisin hevonen jolla olen ratsastanut.

Päivä 23 ; Hevonen jonka haluaisin omaksi.
Päivä 24 ; Elämäni tärkein hevonen

Ehdottomasti helpoin kysymys mitä nyt on tullut. Kaikista eniten, selvästi enemmän kuin muita menehtyneitä hevosia, ikävöin Orvokkia! ♥ Se oli hoitoponini pitkään Kertun kanssa ja viimeisinä päivinäänkin olin tamman hoitaja..

Orvokki oli aktiivisesti tunneilla jonkin aikaa kun ratsastin vakitusesti. Se oli melko kuuma tamma, joka osasi halutessaan vähäsen viedä ratsastajaansa ja sen takia en mennytkään sillä vielä pitkään aikaan. Siskoni meni Orvokilla jo vähän kokeneempana ja tykkäsi kyllä. Itse siinä sitten aina katselin ja silittelin tammaa karsinan ulkopuolelta, kunnes kerran tuntilistassa nimeni perässä luki Orvokki!

 Tykästyin tammaan oikeastaan heti. Siihen aikaan pidin jo vähän menevämmistä hevosista kuten nytkin, eli siis vaan niin, että hevosella on omakin moottori eikä kokoaikaa täydy muistuttaa vauhdista pohkeilla. Sellainen Orvokki juuri oli - ainakin yleensä! :D
Toki tamma pystyi helposti mua pikkutyttöä viemään mitä se aina välillä tekikin, mutta silti se vaan oli yksi lemppareista poneista. Rebehän oli se toinen lemppari ja sillä menin paljon enemmän kuin Orvokilla.

Yksi tunti mikä jäi selvästi mieleen kun menin Orvokilla, oli maastoestetunti. Mentiin esteitä matkalla aukiolle niin, että aina yksi kerrallaan ja loput jäivät osastoon odottamaan. Kun mun edeltä lähti aina seuraava ratsukko, ei Orvokki malttanut millään odottaa. Sitten kun annoin sille luvan mennä niin siinä sitten mentiin ja tamma hyppäsi kaikki hyvin! ♥

Mitään kuvia kun menisin Orvokilla, ei todellakaan ole, koska meillä ei ollut kuin joku filmikamera. Siskosta on kyllä kuvattu yksi kouluratakin kun hän meni tammalla. :p

Hoitoponini Orvokki oli siis useamman vuoden. Tarkkaa alkamispäivää en ole merkannut, mutta ainakin kolme vuotta hoidin ponia. Tein sen kanssa aina kaiken hoitopäivinä; talutin monet kerrat, takaaohjastin muutamia kertoja, harjoittelin juoksutusta ja kesäisin syötin pellolla muiden kanssa. Myöhemmin syöttelin tammaa aina jonkun kaverin kanssa jolla oli Raikki-mummo, että sai molemmat mummot vihreää ruohoa. Orvokki alkoi vanhenemaan nopeasti ja päähomma sen kanssa myöhemmin oli vain se harjaus, silittely ja rapsuttelu. Tamma menehtyi vanhuuteen 32 vuotiaana. Eikös vanhin hevonen maailmassa elänyt 62 vuotiaaksi? Paras hoitoponikin olisi voinut elää! ♥

 

Edustus ♥

 

Lepää rauhassa rakas ♥