Koko tunnin ilman satulaa taisin mennä viimeeksi heinäkuussa Servillä Metsäpirtin leirillä. Se oli leikkitunti ja kunnon koulutunnin ilman satulaa menin viimeeksi Starhillissä Aadalla kesäkuussa. Vironmäellä viimeisimmäksi ilman satulaa oon mennyt Mitulla. Viime tunnilla mentiin puomeja ja sai valita ottaako satulan vai ei. Menin Arttu-ponilla, joten päätin heti mennä ilman satulaa, koska oli niin kylmäkin. Vähän aikaa olin kuvaamassa maneesissa edellistä tuntia ja koitin olla jäädyttämättä itteeni jo valmiiksi katsomossa. Puolen kuuden aikoihin menin talliin hoitamaan ponia ja se nuokkui kokoajan kiltisti paikoillaan.
Suojat jalkaan, suitset päähän ja mentiin yhden toisen kanssa maneesille. Meitä olikin tunnilla sitten vaan kolme. Aluksi mulla oli raippa mukana, mutta se jotenkin ihmeellisesti katosi jossain vaiheessa tunnilla, enkä tiennyt mihin se oli pudonnut. Löytyihän se sitten tunnin lopuksi ja ihan hyvin pärjäsin ilman raippaakin. Mentiin aluksi vain käynti-ravi siirtymisiä ja koitettiin löytää hyvää istuntaa. Sama toiseen suuntaan ja sitten jäätiin H-kirjaimeen osastoon.
Tultiin lopputunti sitten puomeja, mitkä kaikki näkyvätkin kuvissa. Ensin vain pari kertaa suoralla linjalla keltamustat puomit niin, että muuten ravattiin mutta keskimmäiset käveltiin. Arttu tuntui välillä hirmuisen tahmeelta, niinkun se vähän aina ja käynti meinasi välillä ihan sammua keskimmäisillä puomeilla. Kuitenkin poni yritti arvata takaisin raviin lähtemistä, joten se oli vähän ristiriitasta. Seuraavaksi tultiin ihan samalla tavalla, mutta keskimmäisiltä piti kaartaa lilavalkoiselle puomille ja nostaa sille laukka. Takaisin keltamustille piti siirtyä taas käyntiin. Laukannostot tuntuivat jotenkin löysiltä ja laukka muutenkin, enkä saanut askelta sopimaan kovin montaa kertaa puomille. Kuitenkin, kaikki askellajit sain siellä missä pitikin.
Viimeiseksi keskimmäiset puomit nousivat miniesteeksi, jota tultiin molemmista suunnista vain suoralla linjalla pari kertaa. Ensin en myödännyt tarpeeksi ajoissa ja keikuin vähän hassusti siellä selässä, mutta loput kerrat sujuivatkin sitten oikein hyvin. Ainiin, tulihan tunnilla yhdessä vaiheessa vähän äksöniäkin, kun oltiin vaihtamassa radanpoikkilinjalla suuntaa. Cassu päätti keksiä jostain lähteä vähän laukkailemaan ja Arttukin siitä innostui. Poni laukkasi vähän köyryssä jonkin matkaa vaikka kuinka koitin pidättää. Sen jälkeen jatkuikin sitten taas semmoinen tahmea ravi.
On se jännempää mennä silmät kiinni.
Mukava ilman satulaa tunti oli eikä tullut muuten kylmäkään, paitsi naamalle. Artun selkähän siinä toki lämmitti paljon. Ruunan on sen verran pyöreä, että sen selässä oli tosi kiva istua ja muutenkin kaikki askellajit olivat varsin tasaisia. Jospa tässä olisi lähiaikoina lisääkin mahdollisuuksia mennä ilman satulaa. Seuraavaksi yritän saada postailtua vähän jotain erikoisempaa, sitten on ensi viikon tunnit ja ensi lauantaina olen kotona ja meen kuvaamaan Vironmäelle estevalkkuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti