sunnuntai 4. elokuuta 2013

Päivä 22

Päivä 1 ; Ensimmäinen hevonen jolla ratsastin.
Päivä 2 ; Ensimmäinen hevonen jolta putosin.
Päivä 3 ; Ensimmäinen hevonen jolla ylitin esteen.
Päivä 4 ; Hevonen jota ikävöin eniten.
Päivä 5 ; Hulluin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 6 ; Kiltein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 7 ; Hirvein hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 8 ; Hevonen jonka selkään haluaisin vielä päästä.
Päivä 9 ; Ensimmäinen lempiponi.
Päivä 10 ; Hevonen jonka kanssa olen kehittynyt eniten.
Päivä 11 ; Hevonen jolla en ole mennyt mutta haluaisin mennä.
Päivä 12 ; Uusin hevostuttavuus.
Päivä 13 ; Hevonen jolla olen hypännyt isoimman esteeni.
Päivä 14 ; Hevonen jolla on ollut onnistunein tunti.
Päivä 15 ; Hevonen jolta olen tippunut pahiten.
Päivä 16 ; Yritteliäin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 17 ; Hauskin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 18 ; Hevonen jolla on ihanimmat askeleet.
Päivä 19 ; Vaikuttavin hevonen.
Päivä 20 ; Pienin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 21 ; Suurin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 22 ; Itsepäisin hevonen jolla olen ratsastanut.
Päivä 23 ; Hevonen jonka haluaisin omaksi.
Päivä 24 ; Elämäni tärkein hevonen
 Tähän tulee nyt poni, ne kun on mun mielestä muutenkin itsepäisiä useammin kuin hevoset. Kukas muukaan tähän Vironmäen poneista siis tulisikaan kuin Rebe! Postauksissa poni on ollut useamminkin, joten näitä aikalailla samoja kuvia tähän.. Huomenna koitan kehitellä kolmannen kuvapostauksen.

 Rebecca II oli välillä niin itsepäinen kun olin pieni ja menin sillä. Tamma osasi tiputtaa ratsastajansa aika ketterästi nakkikäännöksillään, mikäli halusi. Yksi estetunti tipuin aikalailla samaan kohtaan viisi kertaa, mutta silti Rebe oli ihana. Itsepäinen mutta ihana.




 Kerran taas olin niin onnellinen, kun en tipsahtanut Reben äkkikäännöksestä perusmerkin kouluradalla. En tosin päässyt radasta läpi, koska en saanut toiseen suuntaan laukkaa nousemaan yhtään, mutta olin silti ihan innoissani kun en tippunut. Muilla radoilla Rebe ei muistaakseni tehnyt sen enempää omia temppujaan.

 Jennikin tippui yksi puomitunti kolme kertaa ihan samaan kohtaan, vaikka osasi jo varautua käännökseen. Maneesin hiekkaan jäi oikein kuoppa siihen kohtaan. Rebellä oli kuitenkin taas välillä niitä oikein ihania päiviä ja se oli niin reipas poni. En muista, että poni olisi kauheasti kieltänyt esteillä ja ainakaan radalla se harvemmin kielsi, koska sijoituksia saatiin niin useita. :3


Viidensadannen kerran tää kuva .. :D



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti