torstai 14. marraskuuta 2013

Ai, pitikö ponia pidättää?

 Myös eilen mentiin tunnilla puomeja ja pieniä esteitä kaarevalla uralla. Nyt kaarella oli kuitenkin vain kaksi puomia, joiden väliin sopi hyvin neljä laukka-askelta. Menin Hildyllä ja tamma oli ihan äksytuulella karsinassa. Kokoajan piti uhitella, mutta sain kuitenkin hoidettua sen hyvin. Maneesissa Hildy seisoi nätisti aloillaan kokoajan kun säädin jalustimia, kiristin vyötä ja nousin selkään. Alkukäynneissä ja -raveissa mentiin vielä melko rauhallisesti, tai ainakin jos mentiin vähäsen kovaa niin jo pienillä pidätteillä Hildy hidasti.

 Tehtiin samanlaista tehtävää muuten kuin maanantain tunnilla, eli voltti alkuun, puomit ja voltti loppuun, mutta nyt tehtiin myös molemmilta puomeilta voltit sisälle päin. Ensin tultiin puomit pari kertaa käynnissä molemmista suunnista ja Hildy alkoi jo vähäsen kuumumaan, joten mentiin aika epätasaisesti välillä. Seuraavaksi kun tultiin ravissa, niin tamma oli jo ihan menossa vaikka maassa oli edelleen vaan puomeja.


En saanut kuvia tunnilta, mutta toisaalta mentiin vaan A-päädyssä kaukana katsomosta, että niitä olisi ollut vähän hankala ottaakin. Alhaalla muutama kuva mitkä näpsin karsinassa.

 Sain tehdä kokoajan pidätteitä, mutta siinä kesti kauheen kauan, että älysin oikeesti ottaa ne pidätteet läpi, jotta vauhti hidastuisi. Kurvailtiin vaan niitä voltteja ihan turhan lujaa ja nyt jälkeenpäin ärsyttää aika paljonkin, etten ottanut ihan rajusti sitä vauhtia hitaammaksi. Seuraavaksi tultiin puomit laukassa ilman voltteja. Hildy lähtikin laukkaamaan tosi rauhassa ja eka kerta päästiin tulemaan tosi hyvin, tasasesti neljällä askeleella. Seuraavat kerrat menvätkin sitten taas vauhdikkaammin, mutta se neljä askelta saatiin joka kerta.

 Lopuksi tultiin vielä pari kertaa niin, että puomit olivat esteitä. Taas ensimmäinen kerta meni tosi hyvin, ehkä paras kohta koko tunnista! Toinen kerta olikin sitten taas vähän vaikeuksia mahduttaa se neljä askelta väliin. Viimeiseksi piti ratsastaa väli kolmella askeleella eikä se taas tuottanut lainkaan ongelmia mulle. Hildy vaan sai lisää kierroksia siitä kun saikin mennä kovaa ja loppuravit olivat vaan yhtä pidättämistä. Taas aluksi tyhmänä tein vaan pienempiä pidätteitä eikä vauhti oikeestaan hidastunut mihinkään, mutta kun sitten älysin ottaa paljon kovemmin kiinni, niin alkoihan se ravi sitten rauhoittumaankin.


 Vähän vauhdikkaampi tunti siis tälläkertaa, mutta kuulemma pärjäsin kuitenkin ihan hyvin tamman kanssa. Hildy ei enää jatkanut, joten kiitin sitä kaarrossa ja vein karsinaan. Hoidin tamman pois ja otin siitä sitten noi pari kuvaa. Hildy näytti ensin kovasti miettivän, pitäisikö vaan luimistella vaikka se kamera hirveesti kiinnostikin. Sittenhän tamma tuli uteliaana nuuhkimaan kameraa ja joka paikkaa vähän varovaisesti. Hieroin sitä hetken korvan takaa kun sieltä kutitti niin hirmuisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti