tiistai 12. marraskuuta 2013

Innari kaarevalla uralla

 Toiveita joulukalenteriin liittyen voi kommentoida vielä mihin vaan postaukseen tai sitten tänne. Luukkuaiheita tähän mennessä on ehdottanut vain yksi henkilö, suuri kiitos hänelle! :D

 Sitten eiliseen tuntiin, minkä menin Kertulla. Listassa luki, että meillä olisi puomi/estetunti ja siltä väliltä se aika hyvin juuri oli, kun mentiin puomeja jotka oli nostettu toisesta päästä. Kerttu tuntui taas niiin isolta karsinassa ja selästä hirmuisen pitkältä. Etenkin alkuun oli jotenkin tosi vaikea pitää tasasita tuntumaa kun tamma oli aika jännittynyt ja kulki pää taivaissa. Vähän jokainen nurkka maneesissa oli hirmuisen jännä. Siitä se alkoi sitten pikkuhiljaa rentoutumaan ja laski päätään alemmas, milloin osasin toimia paremmin käsillä.

 Tultiin alun raviympyröiden jälkeen pari kertaa puomien yli käynnissä ja ravissa. Eka tuntui, että Kerttu olisi harpponut hirveen pitkiä askelia eteenpäin ja kun pidätin sitä, niin pidätinkin ihan liikaa eikä askeleet sopineet puomeilla. Koko lopputunti sellaista kuviota, että kirjaimeen S tai R voltti, puomien yli ja taas niiden jälkeen joko S- tai R- kirjaimeen voltti. Vaihdettiin aina parin kerran jälkeen suuntaa.

Kuvat vanhoja, ekalta tunnilta kun menin Kertulla.

 Ensimmäiseltä voltilta nostettiin aina laukka ja ennen viimeistä volttia siirryttiin takaisin raviin. Puomeja nostettiin joka kerta vähän enemmän. Laukannostot onnistuivat mulla aika hyvin ja puomien ylityskin sujui paljon paremmin mitä oli sujunut ravissa. Piti keskittyä kunnolla katseeseen ja johtamiseen puomeilla sekä siihen, ettei kääntäisi niille liian ajoissa. Kerran kun en johtanut tarpeeksi selvästi, niin Kerttu vaihtoikin toisen puomin jälkeen laukkaa ja tultiin väärällä laukalla pois puomeilta. Kaikki muut kerrat sain tultua niin, että askeleet sopivat mutta pari kertaa ei menty ihan niin tasapainoisesti.

 Kerttu oli tosi mukava ja tehtävästä jäi hyvät fiilikset! Paljonpaljon parannettavaa tietysti oli myös, koska en mä osaa yhtään ratsastaa tammaa lyhyemmäksi enkä välillä pääse edes istumaan kunnolla sen suurissa askeleissa, mutta muuten meni ihan hyvin. Kun lähdettiin ravailemaan loppuraveja niin pitihän se tunnin tempaus vielä keksiä ja tamma veti parit kunnon pukit. Ne oikeasti tuntuivat selkään niin, että horjahdin ihan kunnolla, mikä oli hassua pitkästä aikaa. En onneksi tippunut ja jatkoin ravia kokoajan rauhoitellen ihan täpinöissään sipsuttelevaa Kerttua. Rauhoittui se siitä aika nopeesti ja loppukäyntien jälkeen annoin tamman seuraavalle ratsastajalle.

Tähän loppuun vielä pari täällä julkaisematonta kuvaa viime tunnilta. © Tiia


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti