Satula hukassa

 Alhaalta löytyy vielä lisää tipukuvia! Eilen menin kuitenkin pitkästä aikaa ja vasta tokaa kertaa Väiskillä. Hyvillä mielin lähdin hoitelemaan ruunaa, kun se oli silloin viimeeksi puomitunnillakin ollut tosi kiva! Karsinassa vastassa olikin aivan kurainen hevonen, mitä en saanut mitenkään puhtaaksi muutamassa minuutissa. Kun pesari vapautui niin talutin ruunan äkkiä sinne ja koitin pestä + harjata jalkojen ja mahan mutakerrosta pois. Onneksi se alkoikin lähtemään ihan hyvin, mutta ihan kunnolla ehdin ottamaan vain kaikkien varusteiden kohdilta.

 Karsinassa harjasin vielä ripeästi hevosen muuten ja yksi tuli onneksi auttamaankin mua. Hän haki jo varusteet, mutta seuraava ongelma olikin siinä, että Väiskin satulaa ei näkynyt missään. Aikaa ei ollut etsiä yhtään sen enempää, joten päätin vain napata satulavyön ja -huovan mukaan maneesiin. Siellä sitten kyselin, että missähän ruunan satula on ja Ruusu kävi hakemassa tallista jonkun toisen satulan. Laitettiin se Väiskin selkään maneesissa, nousin vihdoin kyytiin ja säädin koulujalustimet.

 Kuvista kiitos Tiialle, suurin osa videoilta!

 Maneesiin oltiin tuotu esteet kentältä ja ne olivat laidoilla melkein kaikkien hevosten mielestä niin hirvittäviä. Väiskikin tuijotteli muuria paljon ja pyrki aina oikomaan kulmaa, missä se oli. Hetken raviympyröiden jälkeen siirryttiin kaikki A-päätyyn neliölle. Säädin just toisen jalustimen reiän lyhyemmäksi, kun käskettiinkin laittaa jalustimet kaulalle. No, ristitin ne sitten Väiskin kaulalle ja lähdettiin tekemään sekä A:han että X:ään ympyrät. Käveltiin reittiä hetkinen ja sitten tehtiin ravisiirtymiset vain pitkillä sivuilla.

 Väiski oli tosi kiva ja siirtymiset onnistuivat ihan hyvin. Seuraavaksi ravattiin reittiä kokoajan ja edelleen sujui hyvin muuten, mut mä jäin aina välillä puristamaan polvilla. Laukattiin aina ympyrä ja sen jälkeen ainakin yksi kulma, sen verran mitä pystyi ennen etummaista. Oikeaan kierrokseen laukat onnistuivat jotenkin paljon paremmin mitä vasempaan. Ehkä oikea on Väiskin vahvempi laukka tai sit vaan mulle helpompi suunta. Vasemmassa laukassa jäin kuitenkin tosi helposti jännittämään jaloilla ja siirtymiset takaisin raviin meinasivat venyä. Loppua kohden parantui sentään vähäsen.

 Kun oli sujunut tarpeeksi hyvin, sai siirtyä kävelemään C-päätyyn. Tehtiin sitten loppuravit ja -käynnit, Väiski ei jatkanut, joten talutin sen talliin. Unohdin kysyä mihin laittaisin satulan, joten mentiin Tiian kaa myöhemmin maneesiin vielä kysymään. Väiski oli mun mielestä tosi mukava tunnilla ja oon nyt tykännyt siitä näillä molemmilla tunneilla mitä oon ruunalla mennyt! Itse tunnilla jännitin jotenkin tosi paljon polvia, että siitä sitten parantamaan.. :p

Tässä siis vielä näitä halloweenkuvia.

 © Janita tästä alaspäin